KYLPPÄRI ON TALOYHTIÖN HAASTAVIN TILA JA SIITÄ AIHEUTUVAT RIIDAT OVAT YLEISIMMÄT
Julkaistu: 23.11.2018
Kiinteistöliitto Satakunta järjesti taloyhtiöiden edustajille koulutustilaisuuden, missä käsiteltiin kylpyhuoneiden kuntoa, kosteuskartoituksia ja korjaustapoja ja -vaihtoehtoja sekä vastuunjakoa taloyhtiön ja osakkaan välillä silloin, kun kylpyhuoneen lattia tai seinät eivät pidä enää vettä ja siitä aiheutuu kosteusongelmia huoneistolle ja usein myös muille huoneistoille.
”Kun taloyhtiön huoneistossa syntyy vesi- tai kosteusvaurio, herää yleensä nopeasti keskustelu siitä, kuka on syyllinen ja kuka korvaa vahingot” kertoo toiminnanjohtaja Eino Taulu. Yleensä sisäisin keskusteluin ja asiantuntijoita (esim. Kiinteistöliiton lakineuvonta) kuulemalla löytyy asiaan selvyys ja ratkaisu siitä, onko vahinko taloyhtiön vai osakkaan vastuulla. Vakuutusyhtiökin on usein mukana selvittelyissä ja joissakin vastuissa.
Lain mukaisena lähtökohtana on, että taloyhtiö vastaa rakenteiden (mm. vesieristeet) ja järjestelmien (viemärit ja vesijohdot, kaivot) kunnosta ja osakas huoneiston pinnoista. Näihin peruslinjauksiin on laadittu tarkempia rajanvetoja mm. määräyksin ja ohjein (esim. Kiinteistöliiton kunnossapitovastuutaulukko) ja näitä käytiin läpi koulutuksessa. Vahinkoa syntyy yleensä huoneistoon, missä vuotaa vesi hallitsemattomasti, mutta usein myös taloyhtiön rakenteisiin ja toisiin huoneistoihin alapuolella tai naapurissa. Tällöin puhutaan vahingonkorvaamisesta.
Jos taloyhtiö on vastuussa vahingosta, se korvataan osakkaalle ns. taloyhtiön perustasoon eli muiden osakkaiden yhteisvastuu rajoittuu normaaleihin pintoihin tai laitteisiin ja ylimenevä osuus jää vahinkoa kärsineen osakkaan vastuulle.
Tyypillinen ongelmatilanne syntyy, kun osakas tekee tai teettää mukavuussyistä kylpyhuoneessa remontin esim. niin, että laatoitus uusitaan, vaikka seinän vesieristys on kunnossa. Tällöin vesieristyskin on osakasvastuulla ja jos sen asentamisessa on tapahtunut virheitä tai huolimattomuutta, mitkä ilmenevät myöhemmin kosteusongelmina, taloyhtiö ei joudu vastuuseen. Jos osakas on myynyt huoneiston, joutuu yhtiö kyllä korjauttamaan kylpyhuoneen suhteessa uuteen omistajaan, mutta yhtiö voi vaati korvausta myyjäosakkaalta.
Vanhemmissa taloyhtiössä voidaan tehdä periaatepäätös yhtiökokouksessa, että yhtiö osallistuu tietyllä summalla vesieristyksen kustannuksiin silloin, kun osakas tekee kylpyhuoneessaan muutostöitä laatoitusta uusimalla. Tärkeää on, että osakkaan muutostyöilmoituksen yhteydessä varmistetaan, että muutokseen on riittävät ja laadukkaat suunnitelmat ja työlle on riittävä valvonta, minkä voi myös taloyhtiö hoitaa.
Tilaisuudessa oli kouluttajina myös Tehokuivaus Oy:n edustaja ja hän selvitti kylpyhuoneen teknisen kunnon arviointia ja tilojen kuivatusta sekä kokemuksia kosteusvaurioista. Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta puhui märkätilakorjauksen keskeisistä vaiheista ja sudenkuopista sekä korjausvaihtoehdoista ja riskitarkastelusta.
Pori, 13.11.2018
KIINTEISTÖLIITTO SATAKUNTA RY
Eino Taulu, toiminnanjohtaja, puh. 0505 5115855, e-mail eino.taulu@kiinteistoliitto.fi