Suurimpien kuntien kustannusnousut muita suurempia – Ainoastaan Porissa ei nousua

Julkaistu: 09.09.2021

Suurimpien kuntien kustannusnousut muita suurempia – Ainoastaan Porissa ei nousua Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,4 prosenttia viime vuodesta, ja muutos oli selvästi edellisvuotta suurempi. Sen sijaan Porissa vertailukustannukset eivät nousseet tänä vuonna ollenkaan, mikä oli selkeä poikkeus 10 suurimman kaupungin joukossa. –Kiinteistökustannusten kehitys oli Porissa hyvin maltillista, mikä on loistava asia. Meidän tulee säilyttää Porin elinvoimaisuus ja on tärkeää että Kiinteistöverouudistuksen ja soteuudistuksen yhteydessä kiinteistöveroa ei koroteta, toteaa Kiinteistöliitto Satakunnan toiminnanjohtaja Mari Häyhtiö.

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet Suomessa tänä vuonna viime vuotta enemmän. Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä, maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. 

Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.

Perheasunnossa vuodessa jopa yli 1000 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa

Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa.

Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Porissa 2860 euroa ja Raumalla 2660 euroa sekä Kuopiossa 3196 ja Jyväskylässä 3187. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa.

Kustannusnousuja kiinteistöverossa ja sähkössä

Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti, mikä näkyi myös Lounais-Suomessa. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Kiinteistösähkön kustannus nousi useissa alueen kunnissa 1,7-2,8 prosenttia Turkua ja Poria lukuun ottamatta, joissa kustannus laski. Raumalla kustannus pysyi ennallaan.

Raumalla jätehuollon kustannus nousi 3,6 prosenttia ja Porissa 1,8 prosenttia. Jätekustannuksista sekajäte on kallistunut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia. Sen sijaan pakkausmuovin kustannus oli vertailussa keskimäärin 3,1 prosenttia edellisvuotta pienempi.

Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Porissa ja Raumalla ei nousua vesikustannuksissa ollut.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran, ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Suuressa valtaosassa kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu kuten ei Porissa eikä Raumallakaan.

Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Porissa ja Raumalla vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan.

Yhä enemmän maksuja korottaneita kuntia

Kustannusten nousua oli yhä useammassa kunnassa. Kolmessa kunnassa nousua oli yhteensä 5 - 6 prosenttia. Runsaassa 20 kunnassa Indeksitalokustannukset nousivat 2 – 4 prosenttia viime vuodesta. Vertailussa olleista kunnista kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat tänä vuonna vain neljässä kunnassa, Kangasalla, Haminassa, Raisiossa ja Jämsässä.

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,4 prosenttia viime vuodesta, ja muutos oli selvästi edellisvuotta suurempi. Porissa kustannusten nousua ei ollut, mikä on hienoa.

Lisätiedot:

Kiinteistöliitto - Indeksitalon raportit (kiinteistoliitto.fi)

Kiinteistöliitto - Näytä uutinen (kiinteistoliitto.fi)

PowerPoint-esitys (kiinteistoliitto.fi)

Kiinteistöliitto Satakunnan toiminnanjohtaja Mari Häyhtiö mari.hayhtio@kiinteistoliitto.fi

puh. 040 586 7123

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2021 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuu