1 §

NIMI JA KOTIPAIKKA 

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Satakunta ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kiinteistöyhdistys. 

Kiinteistöyhdistyksen kotipaikka on Pori ja pääasiallinen toimialue on Satakunnan maakunta poisluettuna Rauman seutukunta. 

Kiinteistöyhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Kiinteistöliitto ry -nimiseen keskusjärjestöön ja voi kuulua jäsenenä myös muihin alansa järjestöihin. 

2 §

TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 

Kiinteistöyhdistyksen tarkoituksena on toimialueensa kiinteistöalan johtavana etujärjestönä

  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja sekä
  • edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämisen ja ylläpitämisen sekä hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä toimialueellaan.

Tarkoitustaan kiinteistöyhdistys toteuttaa:

  • järjestämällä neuvontatoimintaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita koulutustilaisuuksia,
  • tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistöalaa,
  • tiedottamalla ja harjoittamalla julkaisutoimintaa,
  • avustamalla tiedotusvälineitä ja muita media-alan toimijoita sekä eri järjestöjä kiinteistöalaa koskevissa asioissa
  • toimimalla viranomaisten ja kiinteistöjen edustajien yhdyssiteenä sekä
  • tukemalla muuta kiinteistöyhdistyksen tarkoitusta edistävää toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi kiinteistöyhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustuksia ja apurahoja. Kiinteistöyhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

 3 §

JÄSENET

Kiinteistöyhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, muu kiinteistöalalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö tai muu kiinteistön tai rakennuksen omistaja tai niitä hallitseva yhteisö.

Kiinteistöyhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua kiinteistöyhdistykselle kunniapuheenjohtajiksi kiinteistöyhdistyksen tai sen jäsenten toiminnassa erityisesti ansioituneita henkilöitä. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. 

Kiinteistöyhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua kiinteistöyhdistykselle kunniajäseniksi kiinteistöyhdistyksen tai sen jäsenten toiminnassa ansioituneita henkilöitä. 

Kiinteistöyhdistyksellä voi lisäksi olla kannattajajäseniä. 

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 

4 §

JÄSENYYDESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN 

Hallitus hyväksyy ja erottaa jäsenet. 

Jäsen voi erota kiinteistöyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan kiinteistöyhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan sen vuoden lopussa jona jäsen on tehnyt eroamisilmoituksen. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan eroamisvuonna ja sitä ennen erääntyneet jäsenmaksunsa. 

Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuoden ajalta jäsenmaksunsa maksamatta, voidaan erottaa. Jäsen voidaan myös erottaa, jos se toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa kiinteistöyhdistystä. Erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa kiinteistöyhdistykseen nähden, mutta on velvollinen maksamaan erottamisvuoden jäsenmaksun ja sitä ennen erääntyneet aikaisempien vuosien jäsenmaksunsa. 

5 §

JÄSENMAKSUT 

Jäsen on velvollinen maksamaan kiinteistöyhdistykselle vuosittain varsinaisen kiinteistöyhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun, joka perustuu jäsenen hallinnassa olevien ja omistamien rakennusten koon (huoneistojen lukumäärä, pinta-ala, tilavuus tai näiden yhdistelmä) mukaan määräytyvän jäsenmaksun. Maksu voidaan määrätä erilaiseksi koko- tai tilavuusluokittain. 

Kiinteistöyhdistyksen kokous voi päättää myös liittymismaksusta, uudelleenliittymismaksusta sekä muusta kiinteästä maksusta jäsenmaksun osana. 

Kannattajajäsenten jäsenmaksun päättää kiinteistöyhdistyksen kokous. 

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua. 

Jäsenen tulee toimittaa jäsenmaksujen määräämiseksi tarvittavat tiedot kiinteistöyhdistykselle kunkin vuoden loppuun mennessä. 

6 §

KIINTEISTÖYHDISTYKSEN KOKOUS 

Kiinteistöyhdistyksen jäsenet käyttävät kiinteistöyhdistyksen ylintä päätösvaltaa kiinteistöyhdistyksen kokouksissa, joista käytetään nimitystä varsinainen kiinteistöyhdistyksen kokous ja ylimääräinen kiinteistöyhdistyksen kokous.

7 §

VARSINAINEN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN KOKOUS 

Varsinainen kiinteistöyhdistyksen kokous pidetään joka vuosi toukokuun loppuun mennessä hallituksen määräämässä paikassa ja määräämänä aikana. 

8 §

YLIMÄÄRÄINEN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN KOKOUS 

Ylimääräinen kiinteistöyhdistyksen kokous pidetään, kun kiinteistöyhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 kiinteistöyhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoitetun asian käsittelemistä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. 

Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kiinteistöyhdistyksen kokous koolle kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. 

9 §

KOKOUSKUTSU 

Hallituksen on toimitettava kutsu kiinteistöyhdistyksen kokoukseen kullekin jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu on lähetettävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. 

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kiinteistöyhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jos se ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen kiinteistöyhdistyksen kokousta niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

10 §

ÄÄNIOIKEUS 

Kiinteistöyhdistyksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. 

Äänioikeuden edellytyksenä on, että kaikki ennen kokousta erääntyneet jäsenmaksut on maksettu ennen kiinteistöyhdistyksen kokousta. 

Yksi luonnollinen henkilö voi edustaa kiinteistöyhdistyksen kokouksessa enintään 1/10 äänistä, kuitenkin enintään kymmentä (10) jäsentä. 

Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta kiinteistöyhdistyksen kokouksessa. 

Yhteisömuotoisten jäsenten osalta edustusoikeus on hallituksen nimeämällä edustajalla. Mikäli edustajaa ei ole erikseen nimetty, edustusoikeus on jäsenen nimenkirjoitusoikeuden haltijoilla. Henkilöjäsenet edustavat itseään tai valtuuttavat haluamansa edustajan valtakirjalla edustamaan itseään kiinteistöyhdistyksen kokouksessa.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kiinteistöyhdistyksen kokouksessa.   

Tilintarkastajilla, hallituksen jäsenillä ja kiinteistöyhdistyksen sekä Kiinteistöliiton toimihenkilöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kiinteistöyhdistyksen kokouksessa.

Kiinteistöyhdistyksen kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.  

11 §

VARSINAISEN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN KOKOUKSEN ASIAT 

Varsinaisessa kiinteistöyhdistyksen kokouksessa on: 

Esitettävä:

  1. tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus
  2. vuosikertomus

 Päätettävä:

  1. tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapaudesta hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 

Vahvistettava:

  1. erilaiset jäsenmaksut ja niiden alennukset seuraavaksi kalenterivuodeksi. 

Määrättävä:

  1. kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot,
  2. hallituksen jäsenten lukumäärä sekä

 Valittava:

  1. hallituksen jäsenet erovuoroisten sijaan sekä
  2. yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

 Käsiteltävä:

  1. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §

HALLITUS 

Kiinteistöyhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sen lisäksi vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) muuta jäsentä. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa kutsutaan kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. 

Jäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan kuitenkin siten, että toimikausi päättyä vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä ja erovuorossa on kunakin vuonna n. kolmannes (n. 1/3).

Henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi, jos hän täyttää 68 vuotta ennen uuden toimikauden alkua.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä kokouksessa. 

Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle. Päätökset hallituksessa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.    

13 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 

Hallituksen tehtävänä on:

  1. johtaa kiinteistöyhdistyksen toimintaa sääntöjen ja kiinteistöyhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti,
  2. edustaa kiinteistöyhdistystä,
  3. valmistella kiinteistöyhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat sekä asiat, joita kiinteistöyhdistyksen jäsenet sille esittävät,
  4. laatia tilinpäätös ja vuosikertomus kalenterivuosittain,
  5. laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio,
  6. laatia ehdotukset jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnoiksi ja alennuksiksi kalenterivuosittain,
  7. kutsua koolle kiinteistöyhdistyksen kokous,
  8. panna täytäntöön kiinteistöyhdistyksen kokouksen päätökset,
  9. ottaa tarvittaessa toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän tehtävänsä ja palkkansa,
  10. hyväksyä tarvittaessa kiinteistöyhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset ohjesäännöt,
  11. palkita tarvittaessa yhdistyksen toiminnassa tai kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt kiinteistöyhdistyksen ansiomerkillä tai mitalilla,
  12. asettaa kiinteistöyhdistyksen työvaliokunta sekä muut tarvittavat valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät,
  13. asettaa tarvittaessa toiminnan edellyttämät jaostot vuosittain valmistelemaan hallituksen niille antamia tehtäviä,
  14. tarvittaessa myydä yhdistyksen irtainta käyttöomaisuutta sekä pantata sitä,
  15. hyväksyä ja erottaa kiinteistöyhdistyksen jäsenet sekä
  16. tehdä esitys kiinteistöyhdistyksen kokoukselle kiinteistöyhdistyksen kunniapuheenjohtajista ja kunniajäsenistä. 

14 §

TOIMINNANJOHTAJA

Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja, jonka tehtävä on: 

  1. hoitaa yhdistyksen toimintaa ja juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden sekä määräysten mukaisesti,
  2. vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä yhdistyksen kehitystoiminnasta,
  3. toimia sihteerinä hallituksen kokouksessa ja tarvittaessa valmistella ja esitellä niissä käsiteltävät asiat,
  4. järjestää yhdistyksen taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla,
  5. huolehtia toiminnan edellyttämästä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta yhteiskunnan, alan keskusjärjestöjen ja muiden organisaatioiden sekä jäsenkunnan välillä,
  6. toimia alan työnantaja-asiamiehenä yhdistyksen toimialueella
  7. toimia yhdistyksen toimiston esimiehenä

15 §

NIMENKIRJOITUS

Kiinteistöyhdistyksen nimen kirjoittavat kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin tai kiinteistöyhdistyksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen yhdessä tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

 16 §

TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Kiinteistöyhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kiinteistöyhdistyksen kokousta.

Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi, ja toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

17 §

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA KIINTEISTÖYHDISTYKSEN PURKAMINEN

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa kiinteistöyhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosta. Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen on vahvistettava näiden sääntöjen 1 pykälän 2 momentin sekä 3 pykälän muutokset, jotta muutokset voitaisiin rekisteröidä.

Kiinteistöyhdistys voidaan purkaa kahden vähintään kuukauden väliajoin pidetyn kiinteistöyhdistyksen kokouksen päätöksillä, joita vähintään 3/4 annetuista äänistä kummassakin kokouksessa kannattaa.

Jos kiinteistöyhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin kiinteistöyhdistyksen viimeinen purkamisesta päättävä kiinteistöyhdistyksen kokous määrää.

 

 

 

 

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.